Ystävänpäivän jälkeen
Oli kanttorituttumme lupaaman Private-urkukonsertin vuoro.Olin saanut esittää listan toivekappaleita niin perinteisestä kuin poikkeavastakin musiikista.Saimmekin kuulla urkuversioita mm. elokuvatunnareista oopperaan ,Sibeliuksesta Bachiin. Meitähän oli koko keskuskirkon täydeltä,yksitoista kuulijaa.
Lopuksi saimme myös hieman tutustua urkujen toimintaan ja rakenteeseen.
Tämä on Kouvolan keskuskirkko sisältä, jos ette koskaan ole käyneet.
Kiitos vaan Terhi !
Anglian huolto/kuljetus vastaava on varsin tiiviisti kuluttanut aikaa ja poltellut valoja korjaamolla välillä aamuvarhaisesta iltamyöhään.Päärakennuksessakin on valot vilkkuneet , kun esim. sorvi on pyörähtänyt käyntiin.Kaiketi välillä yölläkin funtsittu.
Varaosaa ja tarviketta on haalittu sieltä ja täältä .
Ja korjaamon tuoksut ovat kulkeutuneet tupaan asti.
Ai että mikä projekti ?
This.
Menneeltä vuodelta. Joulupäivän liki perinteisen X-mas with cheese & wine illan
maisteltavat.Me ei paljon nuuhkittu eikä purskuteltu .......
Voiton taisi viedä rivin keskivaiheilla oleva sinietikettinen Lunar Apogé Côtes du Rhône.
Ison C;n pullo ,"kaakeliviini" kärsi murskatappion tai sitten se oli pilaantunutta.
Tsekkasin viime vuoden kuvan , nyt oli yksi tuote vähemmän, vain 17 .
Sori jos menee vähän alkoholipolitiikan puolelle mutta ; Uudenvuoden viettopaikan
joulukuusen oli isäntä itse koristellut emännän poissaolessa hieman vaisusti,pari palloa
ja pätkät koristenauhaa.No me omatoimiset idearikkaat vieraat päätimme vähän lisätä
muutaman .
Ihan hieno.
Viimeksi marraskuussa .....no se tarkoittaa vain ,että mitään mainittavaa ei ehkä ole tapahtunut.Tai on, mutta saattavat olla jokavuotisia juttuja, mistä on jo aiemmmin tänne jotain laiteltu.
Eräs asia on kuitenkin se,että veljeni ,joka aikanaan hankki sen ensimmäisen kohtaamani Anglian,
menehtyi yllättäen juuri ennen joulua.Liian aikaisin .Paljon olisi ollut vielä yhdessä muisteltavaa vanhoista , kalajuttuja ja muuten vaan mukava tunne ,että hei me ollaan vielä. Ainoa ja paras isoveli .
Nyt tästä kauan sitten otetusta perhepotretista on jäljellä sitten vain tuo isän sylissä oleva "rääpäle".